Ranskassa – kuten kaikkialla muuallakin länsimaissa – tapahtuu koronajoulun aikaan niin paljon, että hyvä että perässä pysyy. Koitan kirjata muutamia asioita ylös muistiin.
Isoin juttu lienee koronarokotusten tyrkyttäminen ja koronapassilla uhkailu, joka on noussut jopa suomalaisten valtamedioiden (heh, ei Hesariin tai Yleen sentään) otsikoihin. Pakkorokotuksia ei tule, sanoo terveysministeri Olivier Véran, sen sijaan käytetään keppiä ja porkkanaa: jos haluat osallistua yhteiskuntaan eli käyttää julkisia kulkuneuvoja, mennä töihin, baariin, jne., on rokote otettava, on Emmanuel Macronin globalistihallituksen terveysministerin viesti. (Tähän väliin on pakko laittaa linkki pariisilaisten viestistä globalistihallitukselle: he muurasivat parlamenttitalon portin umpeen, koska eivät katso hallituksen enää edustavan kansaa!) Fasisitiselle rokotepassille on otettu uuden normaalin eli uuden maailmanjärjestyksen mukainen nimikin, ”vihreä passi”, passeport vert (Figaron uutisen otsikko: ”’Vihreä passi’, pakko rokotuttaa itsensä – yksilönvapaus vaarassa”). Niin vaan näyttää, että sanasta vihreä on surullista kyllä tullut uusi vastine fasismille.
Mutta tuleeko macronistien kaavailema vihreä rokotepassi todella menemään läpi? Minulla on epäilykseni, sillä niin suurta vastustusta koko myrkkyrokote (hah, vihreästä puheen ollen!) on kohdannut Ranskassa – yli 60 % kansalaisista on sanonut jättävänsä koronarokotteen ottamatta*. Siksi hallitus koittaa ottaa kovat keinot käyttöönsä, mutta…
Niin. Ei pidä unohtaa, että ranskalaiset ovat vallankumouksen lapsia ja myös vastarinnan, la résistance, lapsia. Heitä on huijattu pitkään, mutta ei heitä ikuisesti huijata. Ranskalaisissa on myös harvinaislaatuista peräänantamattomuutta. Tulee mieleeni 1970–80-luvun taite, jolloin bretagnelaiset vastustivat seitsemän vuoden ajan niemen kärkeen parhaille kalavesille ja kauniille luontoalueelle suunniteltua ydinvoimalaa. He estivät pääsyn alueelle kivillä ja aidoilla, ensin kyläläiset ja sitten muutkin, he tekivät kaikki mahdolliset ja mahdottoman jäynät niin, että lopulta Ranskan hallitus joutui luopumaan ajatuksesta rakentaa paikalle ydinvoimala. Siis seitsemän vuotta vastarintaa! Tämä on ranskalaisen mielenlaadun vahvuus, se sama, jota Goscinny ja Uderzo kuvasivat Asterixissa, pienessä gallilaiskylässä joka piti pintansa roomalaisia vastaan. (Asterix muutenkin todella on erinomainen kuvaus ranskalaisuudesta, sen olen saanut todeta moneen kertaan.)
Olen totta puhuen ollut hiukan hämmästynyt, miten ranskalaiset ovat näinkin pitkään taipuneet vihaamansa Macronin hallituksen asettamiin täysin järjettömiin koronapomputtelumääräyksiin. Olen odottanut, milloin räjähtää, sillä se on vain ajan kysymys. Luulen, että se on kuitenkin tulossa. Se näkyy yhä useamman lääkärin (kuten Didier Raoult, Christian Perronne, Jean-Bernard Fourtillan ja Louis Fouché) äänessä, ja siinä, miten heidät yritetään hiljentää hyökkäämällä heitä vastaan ja jopa sulkemalla mielisairaalaan – ja silloin nousevat kansalaiset heidän rinnalleen. Se näkyy keltaliiviliikkeen vahvistumisessa, jonka rinnalle on nyt tullut sateenkaarisateenvarjoliike, joka vastustaa macronilaista ”turvallisuuslakia” ja marssii ihmisoikeuksien ja vapauden puolesta. Se näkyy ravintoloitsijoiden yhdistymisessä macronilaista määräysvaltaa vastaan. Se näkyy siinä, että yhä useampi rivikansalainen alkaa kutsua presidentti Emmanuel Macronia pilkallisesti kuningas Macroniksi, joka puhuu alamaisilleen kuin lapsille. Ja se näkyy myös journalismissa. Valtamedia on Ranskassakin on täysin onnetonta ja korruptoitunutta, mutta sen rinnalle nousee koko ajan muuta. Dokumenttielokuva Hold-Up on siitä hyvä esimerkki, se on suoraan sanottuna pommi, ja siksi se on yritetty poistaa kaikkialta ja mustamaalata se (huoh) salaliittoteoriaksi. Hyvä esimerkki on tietenkin myös kansalaisaktivismi, sekä sitoutumaton FranceSoir, joka on alkanut tuoda esiin myös toista näkökulmaa asiohin.
Niin, ranskalaiset ovat yhä gallialaisia, ja heitä vastassa olevat roomalaiset ovat nyt globalistit macroneineen. Eikä ole epäilystäkään siitä, kummat voittavat.
Mutta milloin ranskalaiset riisuvat kasvomaskinsa, alistamisen symbolin? Sitä minä vielä odotan, sillä siitä alkaa vallankumous.
*Tarkemmin eriteltynä: vain 13% vastaajista sanoi ehdottomasti ottavansa koronarokotteen, 26% sanoi ehkä ottavansa, 33% ettei varmaankaan ota ja 28% ettei missään tapauksessa ota. Kyselyyn vastasi 1003 ihmistä.
Ihmiset osoittavat tukensa professori Christian Perronnelle.
Anestesialääkäri Louis Fouché rokotepassista.
Sateenkaarisontsalaiset mielenosoituksessa.
Tässä viimeisessä videossa puhuu ansioitunut ravintoloitsija ja tv-kokki Philippe Etchebest, juuri näin täytyy tunnettujen ihmisten tehdä, nousta vastarintaan! Se mitä hän – kiteytetysti – sanoo on, ettei hän ole koskaan ennen osoittanut mieltään, mutta nyt on pakko. Että ei ole tarvetta valita talouden ja terveyden välillä, että ravintola-ala täytyy tunnustaa välttämättömänä sektorina maan taloudelle ja ranskalaiselle elämäntavalle. Hän painottaa, että ravintola-ala haluaa palata takaisin työhön henkilökuntineen, asiakkaineen ja tuottajineen ja muine toimijoineen, jotka kaikki ovat kärsineet valtavasti, ja että kaikki näkevät ettei hallituksen jojoilussa ole mitään logiikkaa, päätökset ovat absurdeja: pienet ruokaravintolat joutuvat sulkemaan ovensa, mutta suuryhtiöiden ravintolat ja kanttiinit ovat avoinna, teatterit ja elokuvateatterit suljetaan, mutta julkinen liikenne toimii. Niinpä niin…
Aukeamia 