Helmet lukuhaaste 2020 suoritettu ja kohti seuraavaa (kai)

Koronavuodesta muodostui minulle lukemisen vuosi: olen sukeltanut niin kauno- kuin tietokirjallisuuteen, uppoutunut sarjakuviin ja rentoutunut runojen parissa. Olen lukenut perinteisiä nidottuja kirjoja sekä e-kirjoja ja kuunnellut äänikirjoja. Kaikilla niillä on paikkansa ja aikansa, olen todennut.

Vuoden 2020 Helmet-lukuhaastetta täyttelin kuten aiemminkin, eli sijoittelin lukemaani sopiviin haastekohtiin. Ja samalla huomasin kuitenkin pitäväni haastekohdat mielessäni ja etsiskeleväni aina silloin tällöin sopivaa luettavaa tyhjiin haastekohtiin. Se on vähän kuin palapelin tekemistä, on hauska huomata palasten osuvan kohdalleen. Yllätyksekseni sain haasteen etuajassa valmiiksi ja muutamiin kohtiin osui parikin kirjaa. Pisimpään tyhjinä pysyivät kohdat 14. Urheiluun liittyvä kirja (en lue urheilukirjoja, eikä lukemissani kirjoissa oikein urheiltu, lopulta kuuntelin neliraajahalvaantuneen voimistelijan muistelmat), 20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja (pitäydyin tässä kaunokirjallisuudessa, ja bingo tuli, kun Kaspar Colling Nielsenin Euroopan keväässä mainittiin luonnon monimuotoisuus jopa nimeltä, en vaan laittanut merkkilappua kohdalle enkä löytänyt sitä enää jälkikäteen…) ja 26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö (joka lopulta täyttyi itsestään, kun kuuntelin Ritva Ylösen Saima Harmaja –elämäkerran).

Innostuin tällä kertaa kirjaamaan kirjoista pienen lainauksen kunkin haastekohdan mukaan sikäli kun sellainen oli (muutaman tosin unohdin, varsinkin äänikirjojen kohdalla se meinaa mennä ohi). Täytelty haastelistani löytyy täältä.

Tänään on julkistettu uusi Helmet-lukuhaaste ensi vuodelle, joka pikaisesti vilkaistuna näyttää aika helpolta ja yllättäen ei kovin ajankohtaiselta. Ehkä koronavuoden jälkeen haetaan seesteisyyttä ja muuta ajateltavaa, en tiedä, mutta mitään erityistä haastavuutta ei Helmet-lukuhaaste 2021 tarjoa. Itseäni kiehtovat ehkä eniten kohdat 16. Kirjassa eletään ilman sähköä, 20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen ja 38. Kirja on käännetty hyvin (erinomainen kohta, totta puhuen!), vähiten kohdat 2. Kirjan on kirjoittanut opettaja (koronavuoden jälkeen kiitos ei enää yhtään auktoriteettia) ja 18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä (kaikella kunnioituksella, mutta tämä alkaa tulla jo korvista ulos).

Vai olisiko niin, että viiden Helmet-haastevuoden jälkeen haasteilut alkaa olla haasteiltu ja kaipaan jotakin oikeasti haastavampaa? Ehkä, en tiedä. Saa nähdä. Vähän tämä uusi haastelista tuntuu kyllä laimealta.

Muutamaa tuntia myöhemmin: Jäin oikein miettimään, miksi vuoden 2021 lukuhaaste tuntuu niin mitään sanomattomalta, ja huomasin, että tällä kertaa haasteen esittelyssä ei oikeastaan kerrota mitään, yksikään haastekohta ei kiinnity johonkin ajankohtaiseen tai historialliseen tapahtumaan, saati ammenna kirjallisuuden eri genreistä (jännityskirja tai dekkari… pah.). Se ei tunnu olevan aikuislukijaa varten tehty, vaan pikemminkin lapsille. En tiedä, selittyykö se taas sillä, että suunnittelussa on ollut mukana Selkokeskuksen ja Opikkeen asiantuntijoita. Ei siinä mitään, molemmat ovat tärkeitä laitoksia, mutta valitettavasti tuloksena on jokseenkin infantilisoitunut lukuhaaste, mikä näkyy sekä muodossa että sisällössä. Eikä se ole hyvä asia.

No, tällaisia kohtia ryhdytään taas täyttelemään:

Ei, kyllä tämä jää minulta tällä kertaa väliin. Tällaisia ne olisivat olleet:

Helmet-lukuhaaste 2021

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja

3. Historiallinen romaani

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan

6. Kirja kertoo rakkaudesta

7. Kirjassa on kaveriporukka

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

10. Kirjan nimessä on numero

11. Kirja kertoo köyhyydestä

12. Kirjassa ollaan metsässä

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

14. Kirja on osa kirjasarjaa

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi

16. Kirjassa eletään ilman sähköä

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä

19. Kirjassa leikitään

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

23. Kirja, jota luet ulkona

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

27. Kirjan päähenkilö on eläin

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen

31. Jännityskirja tai dekkari

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

33. Kirjassa opetetaan jokin taito

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut

36. Kirjassa liikutaan ajassa

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

38. Kirja on käännetty hyvin

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

41. Kirjassa matkustetaan junalla

42. Satukirja

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä

44. Kirjassa on reseptejä

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

46. Kirjassa syödään herkkuja

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Helmet-haaste 2020 puolivälissä

Kohta 13. ”Kirjassa eksytään” – Bea Uusman kirjassa Naparetki retkikunta eksyy ja katoaa, ja kirja odottaa vuoroaan lukupinossani. Bingo!

Olen tehnyt keskeneräisen Helmet-haastekatsauksen yleensä vasta syksymmällä, mutta nyt Oksan hyllyltä -blogin Marikan esimerkkiä seuraten ryhdyinkin hommaan jo nyt, vuoden puolivälissä. Viime vuonna tein loppuvuodesta lukuspurtin ja sain listan täytettyä yhtä lukuunottamatta, tänä vuonna en aio edes yrittää.

Sen sijaan olen innostunut kirjaamaan ylös sitaatteja lukemistani kirjoista sopiviin haastekohtiin. Audiokirjojen kohdalla se on tosin ollut hiukan hankalaa, kun pitää olla tarkkana ja kelata aina taaksepäin saadakseen sanat tismalleen oikein, mutta kaikkinensa se on silti ollut aika hauskaa. Koko Helmet-listani löytyy täältä. Osan olen merkinnyt vaikken ole niitä vielä loppuun lukenut, mutta onhan tässä vielä puoli vuotta aikaa.

Nämä siis puuttuvat vielä:

(Lisäys pari viikkoa myöhemmin: Teen kuten edellisinäkin vuosina, eli lisäilen tähän postaukseen suluissa kirjat, jotka ovat kuhunkin kohtaan solahtaneet)

1. Kirja on vanhempi kuin sinä – tähän on helppo löytää jotakin, luen aika paljon vanhempaakin kirjallisuutta. (Tähän tuli René-François de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa, joka on ilmestynyt vuonna 1846; hyvä kandidaatti myös parhaaseen aloituslauseeseen.)

4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä – Jos saan luettua Annastiina Heikkilän keltaliivikirjan loppuun, se solahtaisi tähän kohtaan, kannessa on useampi keltaliivi savun keskellä (mielenkiintoinen huomio muuten: suurin osa keltaliiveistähän on rauhanomaisia ja päivystää liikenneympyröissä, on tyypillistä medialle nostaa kuvitukseen silti huligaanit). Ranskan kuohunta ja mahdollinen uuden vallankumouksen suunta kiinnostaa minua tällä hetkellä valtavasti, joten Heikkilän kirja voisi avata joitakin asioita joita olen miettinyt. Varovainenhan hän Ylen kirjeenvaihtajana toki on sanoissaan ja näkökulmansa laajuudessa, mutta silti.

5. Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja – Nils Aslak Valkeapää lienee helpoin ja tunnetuin valinta saamelaiskirjailijaksi. Ei haittaa, tutustun hänen tuotantoonsa mielelläni.

12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera – Seuraan teatteria hyvin vähän, joten ei ole oikein aavistustakaan mikä tähän solahtaisi. Oopperan suhteen sama juttu, paitsi jos jotakin vanhempaa tuotantoa lukisi. (Bertolt Brechtin Pakolaiskeskusteluja on esitetty teatterissa ainakin Saksassa, Suomen tilanteesta en tiedä, en ole ainakaan kuullut. Miksiköhän?)

13. Kirjassa eksytään – Kukaan ei ole toistaiseksi eksynyt lukemissani kirjoissa. Mutta nyt tajusin: Bea Uusman Naparetkessähän tosiaan eksytään pahemman kerran, jospa lukisin sen? Odottaahan se kirjahyllyssä.

14. Urheiluun liittyvä kirja – Haruki Murakamin Mistä puhun kun puhun juoksemisesta solahtaisi tähän täydellisesti, mutta sen olen jo englanniksi lukenut. Olen siis pulassa.

16. Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli – Kuinka tärkeä sen roolin pitäisi olla? Aika monessakin kirjassa on ollut kirja tärkeähkössä roolissa, mutta ne ovat osuneet myös muihin kohtiin.

19. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa – En lue kirjoja kenenkään kanssa, mutta ajattelin oikaista ja laittaa tähän sellaisen kirjan, jonka olen jakanut toisen kanssa, ts. perheenjäsen on lukenut sen minua ennen.

20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja – Minulla on kesken Stefano Mancuson valtavan kiehtova kirja Kasvien vallankumous (haha, vallankumousaihe on selvästi pinnalla!), joka sopisi tähän täydellisesti.

21. Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta – Säästelen tätä yhä.

22. Kirjassa on epäluotettava kertoja
 – Tämä on oikeastaan aika mielenkiintoinen ja samalla hankala kohta, sillä ensin pitäisi määritellä mikä/kuka on epäluotettava kertoja ja vastaavasti mikä/kuka on luotettava kertoja (ja kenen mielestä).

23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä – Selkokieli lienee tärkeä joillekin ihmisryhmille, mutta minua se ei erityisesti innosta (olen yrittänyt yhtäkin selkokirjaa lukea, mutta tulin epätoivoiseksi), joten en ole seurannut yhtään, mitä selkoutetaan ja mitä ei. (Tekisi mieli melkein sanoa että koukeroisuus vaihteeksi kunniaan…)

26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö – Ei ole vielä osunut yhtään tärppiä tähän.

27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani – Aihe on kiehtova, mutten ole silti lukenut yhtään mitään runomuotoista (vielä ainakaan).

30. Kirjassa pelastetaan ihminen – Ketään ei ole pelastettu lukemissani kirjoissa tänä vuonna.

32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa – Tätäkin säästelen, helppo tärppi johon tulee pian jotakin. (On paljon kieliä, joita en osaa.)

34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana – Ei ole vielä osunut mitään. Kelpaisiko mehiläinen, jos luen sen Mehiläisen historian?

40. 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja – Tätä olen miettinyt ja ylöskin kirjannut ja unohtanut. Ainoa, joka heti tulee mieleen, on Claes Andersson. Mutta en ollut ajatellut lukea häneltä mitään tänä vuonna (viime vuonna luin kaksi). (Lisäys seuraavana päivänä: minullahan on Umberto Econ kirja kesken, hän kuoli 2016, joten se tullee tähän)

43. Kustantamon kirjasarjassa julkaistu kirja – Jäin oikein miettimään, onko kustantamoilla yhä kirjasarjoja Tammen Keltaista kirjastoa lukuunottamatta. Ennenhän oli, kuten WSOY:n Ihmisen ääni, joka kuitenkin lopetettiin vuonna 2005. Olisi oikeastaan aika kiva, jos tällaisia erilaisia kirjailijaääniä kokoavia sarjoja yhä olisi.

45. Esikoiskirja – Hyllyssä odottaa Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat, sen kun luen kirjaan sen tähän.

47.-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet – Idea on hyvä, mutta lukijana toteutus hankala, sillä yhden vielä haluan lukea mutta sitä toista yleensä en. Mutta jos sopivasti sattuu, niin mikä sen parempi.

49. Vuonna 2020 julkaistu kirja – Olen lukenut tänä vuonna enemmän vanhempaa kirjallisuutta, mutta vielähän on kuusi kuukautta tätä vuotta jäljellä.

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja – Jostain syystä tämä on joka vuosi yksi vaikeimmista täytettävistä, siitä huolimatta, että kirjastossa käydessäni vilkaisen aina suosituspöydät. (Sarjakuvaromaani Ellen T. on kirjaston henkilökunnan suosittelema, en kyllä itse pitänyt siitä yhtään.)

Hataria lukusuunnitelmia ja haasteita vuodelle 2020

Kirjakaupan ikkuna – ilo silmälle.

Uutta vuotta ja vuosikymmentä on ehtinyt kulua päivän verran, joten lienee aika tehdä pieniä lukusuunnitelmia.

Luin viime vuonna epätavallisen paljon suomalaista, melko äskettäin julkaistua kirjallisuutta, mihin tullee tänä vuonna muutos. Varmasti luen jonkin verran uutta suomalaista jatkossakin, mutta pääpaino muuttunee vanhemmaksi tuotannoksi. Olen lataillut Gutenberg-projektista useita kirjoja, joihin haluan paneutua. Lisäksi aion jatkaa oman kirjahyllyni kirjojen lukemista, etenkin sellaisten, jotka ovat jääneet kesken mutta joita en ole aikonut jättää kokonaan kesken. Tällaisia ovat esimerkiksi Hemingwayn härkätaistelukirja ja Tanizakin lapsuudenmuistelut. Samoin minun tekee mieli lukea muutama kirja uudestaan: Ruusun nimi ennen kaikkea, kenties joku Marquez myös. Olen epämääräinen, koska en halua tehdä liian ”sitovia” suunnitelmia.

Haasteisiin päätin jo kertaalleen olla osallistumatta, mutta pyörrän heti päätökseni. Helmet-lukuhaasteen teen luultavasti entiseen tapaan eli sijoittelemalla lukemaani haastekohtiin. Tällä kertaa aion jarrutella itseäni enkä edes yritä täyttää kaikkia kohtia. Todennäköisesti täyttämättä jäävät ainakin kohdat 8. Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi ja 19. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa, sillä en ole sosiaalinen lukija, luen yksin. Samoin kohdat 23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä (varmasti hienoa että tällaisia kirjoja on, mutta minua henkilökohtaisesti se ei kosketa) ja 47.-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet (en lähde etsimään, mutta jos sattumalta osuu kohdalle, niin mikäs sen parempi) jäänevät täyttämättä. Noin muuten minusta Helmet-lukuhaaste oli tänä vuonna monipuolinen, avara ja helponkin oloinen, ja siitä puuttui kokonaan paasauskohdat, mikä oli mukavaa. Luonto sen sijaan oli mukana useammassa kohdassa (20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja, 31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla, 34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana, 38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu), minkä panin ilahtuneena merkille.

Oksan hyllyltä puolestaan bongasin Popsugar-haasteen 2020-teemaisen lisäosion, joka kiehtoi minua. Ylipäätään se, että 1920-luku ja 2020-luku nyt risteytyvät, on minusta ylitsepääsemättömän mielenkiintoista. Olen suomentanut kohdat seuraavanlaisesti:

Advanced, 2020 Edition

• Kirjan kirjoittaja on kaksikymppinen  (A book written by an author in their 20s)
• Kirjan nimessä on ”20” tai ”kaksikymmentä” (A book with ”20” or ”twenty” in the title)
• Kirjassa on henkilö, jonka näkökyky on heikentynyt (20/20 näkökyky) (A book with a character with a vision impairment or enhancement (a nod to 20/20 vision))
• Kirja sijoittuu 1920-luvulle (A book set in the 1920s)
• Kirja sijoittuu Japaniin, vuoden 2020 olympialaisten isäntämaahan  (A book set in Japan, host of the 2020 Olympics)
• Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa (A book by an author who has written more than 20 books)
• Kirjan nimessä on yli 20 kirjainta (A book with more than 20 letters in its title)
• 20. vuosisadalla (eli 1900-luvulla) julkaistu kirja (A book published in the 20th century)
• Kirja sarjasta, jossa on yli 20 osaa (A book from a series with more than 20 books)
• Kirjan päähenkilö on kaksikymppinen (A book with a main character in their 20s)

Näiden lisäksi aion osallistua Jokken kirjanurkassa julkaistuun Rauhan haasteeseen, jossa on tarkoitus lukea toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta rauhan sanoma mielessään. Kun ihmiset tajua(isi)vat, mitä sota on, mitä se ihmisille tekee, he kenties vastustaisivat sitä ponnekkaammin, on Jokken ajatus, johon kaikesta sydämestäni yhdyn. Itse en ole sotaa kokenut, mutta kyllä sen haavat minussa isovanhempieni ja vanhempieni sukupolvien kautta näkyvät, ja muistan oikein hyvin lapsuudestani sodissa vammautuneet miehet, silmäpuolet, käsipuolet, jalkapuolet, mielipuolet (millä tarkoitan niitä, joiden mielet sairastuivat sodan raakuuksista ja kauheuksista, unohtamatta naisia siviilissä, joiden pelkoa, surua ja kärsimyksiä ei voi vähätellä, ei sitten yhtään). Eli lähden lukemaan. Ilmoittaudun haasteeseen tällä tavoin omassa blogissani, sillä minulla ei ole google-tiliä, enkä pääse siis kommentoimaan niihin blogeihin, jotka rajaavat sen vain googlelaisille.

Tällaisin aatoksin. Uuteen vuoteen olen lähtenyt kolmen kirjan kanssa: kierrätyshyllystä löytämäni Pierre Lemaitren Au revoir là-haut’n, klassikkohaasteen innottamana Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvan (tarvitsen tämän kanssa potkuja persuuksiin, en millään meinaa saada sitä muuten luettua) ja Märta Tikkasen kirjeiden kanssa. Minä sitten tykkään Märtasta ja hänen kipakasta ja huumorin sävyttämästä kirjoitustavastaan.