Tv:stä tuli Viscontin Rocco et ses frères eli italiaksi Rocco e i suoi fratelli. (suom. Rocco ja hänen veljensä; Italia, 1960). Jäin katsomaan. Tarkoitus oli lopetella kymmenen aikaan ja mennä nukkumaan, mutta en malttanutkaan. Kuvien kauneus ja tarina veivät mennessään.
Visconti tunnetaan ehkä paremmin myöhäisemmästä tuotannostaan, jossa hän kuvaa yläluokan rappeutumista ja kuolemaa. Alaluokan elämästä hän tietää ehkä vähemmän, mutta kyllä tämä minut silti vakuutti.
Elokuva kertoo neljästä veljeksestä ja femme fatale -naisesta. Yksi veljistä on enkeli, ymmärtää kaikkia ja on hyvä. Toinen on hänen vastakohtansa. Ja nämä kaksi rakastuvat samaan, yleiseen, naiseen.
Hieno elokuva, niin kuvallisesti kuin muutenkin. Tarina on sijoitettu toisen maailmansodan jälkeiseen köyhään Italiaan, jossa kerrostalot ovat uusia ja köyhyys tuttua. Pääosissa ovat Alain Delon, Renato Salvatori ja Annie Girardot.
Ai niin, aloitin ranskannoksella mutta käänsin pian italiaksi. Ranskannos ei ollut yhtään hullumpi, molemmat kun ovat jälkikäteen äänitettyjä, mutta kyllä se italia tässä kohtaa toimii paremmin… Vaikka toisaalta, Delon ja Girardot puhuvat keskenään ranskaa. Eli ehkei sillä ole sittenkään niin väliä.
Aukeamia 