Hesarin koronarokotemainonnasta ja Nürnbergin lääkärisäännöksistä

Ei ole sattumaa, että tulevien koronaoikeudenkäytien kohdalla ollaan ruvettu puhumaan uudesta Nürnbergin oikeudenkäynnistä. Sillä juuri toisen maailmansodan aikana natsilääkäreiden, kuten Josef Mengelen, tekemien epäinhimillisten ihmiskokeiden myötä vuonna 1947 Nürnbergissä laadittiin lääkäreille 10 käskyä tai normia vastaisen välttämiseksi. Ne ovat luettavissa suomeksi Lääkäriliiton sivuilla. Jokainen suomalaislääkäri siis tietää ja tuntee ne, tai ainakin kansalaisena ja mahdollisena potilaana oletan ja toivon näin olevan. Lääkärin valaa ei suomalaislääkäreiden tosin ole enää pakko vannoa… (Lisäys hiukan myöhemmin: tämä tuli siis esiin lauantaisessa Vapauden puolesta -keskustelussa, valtavan mielenkiintoinen vajaa kolmituntinen muutenkin, katsoa sen voi täällä.)

Lukiessani näitä normeja ja sitä ennen Hesarin siirappimaista ja vaaleanpunaisten lasien läpi kirjoitettua koronarokoteartikkelia (tai lähinnä artikkelin muotoon puettua koronarokotemainosta), jäin miettimään, mikä on koronarokotteita markkinoivien lääkäreiden ja toisaalta myös toimittajien vastuu. Hesari kirjoittaa silmääkään räpäyttämättä, että koronarokote on turvallinen, että se ei ole kokeellinen pikaisesta kehittämisestään ja koevaiheiden yli hyppäämistä (tätä ei jutussa mainittu) huolimatta ja että vielä ei ole huomattu muita haittoja kuin pientä punoitusta ja kipua pistoskohdassa. Ääliöt. Jokainen tietää, että rokotteita tutkitaan 10–15 vuotta siksi, että nähdään mitä mahdollisia haittoja tulee pitemmällä aikavälillä. Nythän tosiaan puhutaan mm. mahdollisuudesta lapsettomuudesta. Sitäkään ei jutussa mainita. Ei, päinvastoin, lääkäreiden suulla kosiskellaan nuoria rokotteen ottajiksi, että hei, jos sä haluut mennä kesäfestareille, niin ota rokote.

Mika Rämet, 49, kun sinä olit nuori, kävitkö kenties Roskilden festareilla tai Ruisrockissa? Mitä rokotteita otit ennen festareille menoa? Vai puhutko jonkun toisen suulla, jonkun, joka haluaa meille kaikille pakolliset rokoteappsit tai -sirut, jotka voi kätevästi skannata ennen kuin voi osallistua turvallisesti yhteiskuntaan, siis niille festareille, kouluun, kauppaan, kirjastoon, konsertteihin ja niin edelleen. Äläkä sano sanaakaan salaliittoteorioista, me tiedämme kyllä mihin näillä kampanjoilla tähdätään, niitä on jo tarpeeksi mainostettu. Toivottavasti nuoret ovat fiksumpia kuin mitä Hesari näine lääkäreineen olettaa…

Kuvakaappaus Hesarin jutusta.

Juttu on kaikesta epäjournalistimaisuudestaan huolimatta tärkeä ja syytä panna talteen. Sillä jos ja kun vaurioita ilmenee, voidaanko nämä lääkärit vetää oikeuteen? Rokotefirmojahan ei voi, he ovat junailleet itsensä siitä vastuusta tyylikkäästi turvaan. Mainitsiko juttu tätä? No ei… Seuraa rahaa? Ei… Mutta siis. Tässä meillä on mustaa valkoisella, että Tampereen yliopiston Rokotetutkimuksen johtaja ja kokeellisen immunologian professori, koronarokotteita vahvasti markkinoiva Mika Rämet sanoo ”sekä lääkeyhtiö Pfizerin ja Biontechin että Modernan rokotetutkimuksiin on osallistunut yhteensä jo 70 000 ihmistä eikä vakavia haittavaikutuksia ole tullut esiin” (millä aikavälillä, Mika?) ja että ”normaaleja ja ohimeneviä haittoja rokotuksissa ovat pistoskohdan kipu, päänsärky ja nivelkivut.” Siinä kaikki. (Kasvohalvaukset eivät siis ole normaali haitta?) Rämet jatkaa: ”Ainakin kolmesta eri rokotteesta tiedetään, että ne toimivat, sillä tutkimukset on toteutettu erittäin hyvin”. Eli miten meni Nürnbergin säännösten mukaan tämäkin lausunto?

Ja kun hän sanoo, että ”se, että rokote saa viranomaishyväksynnän tarkoittaa, että viranomaiset tietävät rokotteen hyödyt kiistatta isommiksi kuin mahdolliset haitat”, haluan kuulla, kuinka monta rokotevaurioista lasta Rämet on kuullut ja tutkinut, ja miten hän aikoo heitä auttaa. Sen Rämet lääkärinä varmasti tietää, että korona ei ole sen vaarallisempi kuin kausi-influenssa, ja haluaisinkin kuulla, mitä hän sanoisi tästä asiasta. Toimittaja saa mieluusti tehdä puolestani kysymykset uudessa artikkelissa, kun ne tästä jäivät uupumaan, samoin kuin kaikki muukin kriittisyys ja toisten lääkäreiden toisenlaiset näkökulmat. Sillä sitähän journalismi on, eri näkökulmien esiin tuomista, jotta lukija voi ajatella ja tehdä johtopäätökset itse, eikö totta? Vai miten se journalismi Hesarissa määritellään?

Rämet myös sanoo että ”siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa, jos koronavirustaudin jo sairastanut saa rokotteen”, mikä kerrottakoon matkailulääkäri, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekille, joka yrittää kiemurrella irti koronarokotteen ottamisesta, koska hän on jo sairastanut koronan.

Muut artikkeliin haastetellut henkilöt ovat THL:n (salaliittojen) erikoistutkija Jonas Sivelä ja THL:n viestintäjohtaja Marjo Loisa, jotka epäilemättä tuntevat hekin Nürnbergin säännökset, samoin kuin WHO/THL:n koronarokotemarkkinoijat Hanna Nohynek, Mika Salminen ja Taneli ”GSK” Puumalainen. Miten muuten sen lääkärin valan kanssa, onko tullut vannottua?

Kiitos ei, käyttäkää ne rahat siihen terveydenhoitoon, olkaa hyvä!

 

Tässä vielä ne Nürnbergin säännöstön 10 normia Lääkäriliiton sivuilta kopioituna (korostukset ja kursiivit minun), ja pointtihan siis on, että koronarokote todella on maailmanlaajuinen ihmiskoe, kuten lukuisat lääkärit ovat eri puolilta maailmaa varoittaneet.

1. Koehenkilön vapaaehtoinen suostumus on olennainen. Tämä tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä tulee olla lain mukainen kelpoisuus suostumuksen antamiseen; hänen asemansa tulee olla sellainen, että hänellä on vapaa valintavalta, minkäänlaisen väkivallan, vilpin, petoksen, uhan, harhaanjohtamisen tai muun ulkoisen pakon tai painostuksen puuttumatta päätöksentekoon.

Hänellä tulee olla riittävästi tietoa ja käsitystä kyseisestä tutkimuskohteesta, niin että hän kykenee ymmärtäen ja asiasta perillä ollen tekemään päätöksensä. Tämä ehto edellyttää, että koehenkilön myönteinen ratkaisu hyväksytään vasta kun hänelle on selvitetty kokeen luonne, kesto ja tarkoitus; sen menetelmä ja suoritustapa; kaikki sen aiheuttamat epämukavuudet ja vaarat, joita kohtuuden mukaan on pidettävä odotettavissa olevina ja kokeeseen osallistumisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset hänen terveyteensä ja henkilöönsä.

Jokainen, joka suunnittelee tutkimusta, johtaa sitä tai on sitä suorittamassa, on velvollinen varmistautumaan suostumuksen pätevyydestä ja on vastuussa siitä. Tämä velvollisuus ja vastuu on henkilökohtainen eikä sitä voi seuraamuksetta siirtää toiselle.

2. Kokeesta tulee koitua yhteiskunnan hyväksi sellaisia hyödyllisiä tuloksia, joita ei muilla tutkimusmenetelmillä ja -keinoilla saada; se ei saa olla luonteeltaan umpimähkäinen eikä tarpeeton.

3. Koe on niin suunniteltava ja sen on perustuttava eläinkokeiden tuloksiin ja luonnontieteelliseen tietoon sairaudesta tai muusta tutkittavasta ongelmasta, että ennalta arvioidut tulokset oikeuttavat kokeen suorittamisen.

4. Koe on suoritettava kaikkea tarpeetonta ruumiillista tai henkistä kärsimystä ja vauriota välttäen.

5. Mitään sellaista koetta ei saa suorittaa, josta on a priori syytä arvella olevan seurauksena kuolema tai invalidisoiva vamma; paitsi ehkä sellaisia kokeita, joissa koetta suorittavat lääkärit ovat itse koehenkilöinä.

6. Kokeesta aiheutuva riski ei koskaan saa olla suurempi kuin kokeella ratkaistavan ongelman humanitaarinen merkitys.

7. Riittävin valmisteluin ja asianmukaisin keinoin ja välinein on varustauduttava suojelemaan koehenkilöä etäisiltäkin vahingoittumisen, vammautumisen tai kuoleman mahdollisuuksilta.

8. Kokeita saavat suorittaa vain tieteellisesti pätevät henkilöt. Kokeen suorittajilta tai sen suoritukseen osallistuvilta on kaikissa kokeen vaiheissa edellytettävä korkeimmantasoista taitoa ja huolellisuutta.

9. Koehenkilöllä tulee kokeen aikana olla vapaus osaltaan lopettaa koe, jos hän on joutunut ruumiilliseen tai henkiseen tilaan, jossa kokeen jatkaminen tuntuu hänestä mahdottomalta.

10. Kokeesta vastaavan tutkijan tulee kokeen aikana olla valmis keskeyttämään koe missä vaiheessa tahansa, jos hänellä on riittävät perusteet arvella – hyvässä uskossa, parasta mahdollista taitoa soveltaen ja huolellisesti harkiten kuten häneltä edellytetään – että kokeen jatkaminen todennäköisesti johtaa koehenkilön vahingoittumiseen, vammautumiseen tai kuolemaan.

Siinäpä ne. Kannattaa funtsia.