Muisto kirjasta, kirjailijasta

Kirjoitettu 19.1.2016, siirretty 7.4.2016

Ranskalainen kirjailija Michel Tournier on kuollut. Hän ehti elää 91 vuoden kunnioitettavaan ikään. Ei hullummin.

Yritin miettiä, mistä Tournier on minulle tuttu. Keijujen kuningasta olen kaiketi joskus yrittänyt lukea, mutten päässyt koskaan loppuun asti. Tuskin edes kovin pitkälle. Sen sijaan Rakastavaisten illallinen on jäänyt voimakkaasti mieleen. Siitä on pitkälti yli kymmenen vuotta, kun olen teoksen lukenut, mutta nyt muisto palautui mieleen kuin lämmin halaus. Onkohan minulla kirja vielä tallella? Hyllyssä tai pahvilaatikossa?

Kirjan takakansitekstin mukaan eroamassa oleva pariskunta kutsuu ystävänsä illalliselle, josta kertomukset alkavat. Tapahtumat sijoittuvat Normandian rannikolle. Nyt, vierailtuani alueella useamman kerran, lukisin kirjan varmaan toisella tavalla. Ja muutenkin. Entä, jos lisäisinkin Tournierin lukuhaasteeseeni? Ah, luettavaa on niin paljon…

sininen aalto

Mutta yhtä en ymmärrä. Yle ei ole huomioinut Tournierin kuolemaa sanallakaan. Hesari kirjoittaa asiasta, iltapäivälehdet samoin, jopa Forssan lehti on huomioinut palkitun kirjailijan poismenon. Mutta ei Yle. Se on ja pysyy hiljaa.

En muutenkaan oikein ymmärrä Yleä ja sen painotuksia. Se nostaa jonkun Lemmy-en-muista-kenet legendan asemaan, se kirjoittaa päivätolkulla ja suhteettoman paljon David Bowien kuolemasta, ja tänään se nostaa amerikkalaisen rockmuusikon kuoleman otsikoihin. Onko Ylellä jokin kriteeri, jonka mukaan angloamerikkalainen maailma on muita ylempänä? Sinne suuntaan sen uutisointi ainakin häkellyttävän kritiikittömästi painottuu.

P.S. Illemmalla: Yle katsoi amerikkalaisen kurvikuningatar ja kantritähti Dolly Partonin tulevat 70-vuotissynttärit tärkeämmäksi uutiseksi kuin Goncourt-palkitun ja kirjallisuuden Nobel-palkintoehdokkaanakin olleen eurooppalaisen kirjailijan poismenon. Yle on todella näyttänyt tasonsa. Voisiko jossakin irtisanoutua Yle-veron maksusta, vaikka ihan kuvaannollisesti?