Selailen Bo Carpelanin romaania Alkutuuli, johon palaan aina silloin tällöin, ja silmiini osuu lause: ”Minäkö ne kehitän esiin? Katsoin yli lainaustiskin Erementia Buschia joka oli iltavuorossa, hän leimasi kirjat kuin olisi painanut hehkuvan sinetin niiden otsaan.” Erementia B. Siinä olkoon uusi nimimerkkini, jolla jatkan kirjoitteluani pitkän tauon jälkeen. Et uskalla kirjoittaa omalla nimelläsi! sähähtää joku ja kohautan olkiani. Ei kyse ole niinkään uskalluksesta, kirjoitan vain mieluummin näin, olen vapaampi näin (enkä totta puhuen usko että näitä raapustuksiani nyt niin kovin moni edes lukee). Blogin nimi saa jäädä ennalleen, vaikka voi olla että hetken päästä päätän aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä, tai osittain puhtaalta, ajatukset ja osa kirjoituksistakin seurannee mukana. Mutta palaan siis kirjoittamaan. Silloin tällöin, kun siltä tuntuu. Aiheet kulkevat kirjallisuudessa ja maailman tapahtumissa, pohdinnoissa. ”Minäkö ne kehitän esiin?”
Korjaus, Emerentia B., siis, olipas tullut typo ;D Kiitos Toini huomautuksestasi!
Aukeamia 
Eikös se ole Emerentia B? 😆😁
Mutta näinkö jaat koronahöpinöitäkin. Pettymys ja huti sekin sinulta. Kaunokrjallisuus sopisi sinulle paremmin.
TykkääTykkää
Kiitos Toini korjauksesta, olipas tullut typo 🙂 En nähtävästi ole kauhean innostunut palaamaan, kun en virhettä enkä viestiäsikään ollut huomannut. Mutta kiva, jos tykkäät kirjajutuista ja että olet lukenut ”koronahöpinöitäkin”, ehkä nekin avautuvat jossakin vaiheessa 🙂
TykkääTykkää