Terveisiä Hollannista: Guerilla Mask Force ja koronaorjamarssi

Näinkin voi mielenosoituksen järjestää! Wintersvijkin pikkukaupungissa Hollannissa, aivan Saksan rajalla, nähtiin eilen maanantaina Guerilla Mask Forcen koronaorjamarssi.

Kyseinen ryhmittymä on (ylläolevan linkin takana olevan uutisen mukaan) järjestänyt koronarajoitusten vastaisia ”pop-up”-mielenosoituksia  viime viikkojen aikana. Wintersvijkin kaduille koronamaskisissit ilmestyivät pian pääministeri Mark Rutten lockdown-puheen jälkeen ”Corona – Agenda 2021” -plakaattien kera. Hiljaisilla kaduilla kaikui kovaäänisistä iskulauseita, kuten ”Itsenäinen ajattelu vaarantaa yleisen hyvän”, ”Yksin kuolemisen salliminen on armeliaisuutta”, ”Vain yksinäisyys on turvallista”, ”Ole aina tottelevainen” ja ”Uhraa kaikki hygienialle”. Performanssiprotesteja on ilmestynyt eri puolilla Eurooppaa aina Sveitsistä Saksaan ja Hollantiin. Black Fridayn aikana performansseja nähtiin useissa kunnissa. Poliisi kertoi Wintersvijkin kaupunginjohtajalle että mielenosoitus sujui rauhallisesti, poliisit puhuivat lyhyesti ryhmän jäsenten kanssa, minkä jälkeen tapahtuma oli ohi.

(Lisäys seuraavana päivänä: yllä oleva video on kooste kolmesta marssista Zwollessa, Enschedessä ja Nijverdalissa)

Hollanti on tosiaan vastikään julistanut tiukat sulkutoimet jouluksi ja uudeksivuodeksi, kuten mm. meikäläisistä medioista MTV ja esim. brittiläisistä The Guardian kertoo. Koulut ja ei-välttämättömät kaupat suljetaan viideksi viikoksi, vain ruokakaupat ja apteekit (elintarviketeollisuus, lääketeollisuus) saavat olla auki. Kulttuuri on kaputt, unohtakaa hengenravinto uuden maailmanjärjestyksen edellä!

Nähtäväksi jää tulevatko muut EU-maat perässä? En voi välttyä pohtimasta… Tuleeko koronasta sittenkin lopullinen niitti vastenmieliseksi ja totalitaristiseksi muuttuneelle Euroopan Unionille? En enää yllättyisi, jos niin todella kävisi.

Ja toisaalta: Samaan aikaan 87 000 hollantilaissairaanhoitajaa on ilmoittanut kieltäytyvänsä kokeellisista koronarokotteista, he sanovat etteivät aio ryhtyä lääketeollisuuden koerotiksi. Hurraa! Ei se pakko ole, kun sanoo ei, se on ei.

Mutta takaisin koronamaskisisseihin, melkoisen vaikuttava mielenilmausperformanssi minusta! Ja kun on kamerat ja internet, kuka sanoo että kaikki tapahtumat täytyy järjestää pääkaupunkien keskustoissa… Tässä vielä toinen taidonnäyte Bernistä, laita saksankieliset tekstitykset halutessasi päälle asetukset-pyrpylästä.

Lisäys seuraavana iltana: Seuraavassa pätkässä on englanninkieliset tekstitykset:

”Suojele syntymättömiä, pidättäydy lisääntymisestä”, ”Maskipakko elinikäinen”, ”Petä ympäristösi”, ”Riistä rokotevastustajilta heidän oikeutensa”, ”Vieroksu maskista kieltäytyjiä, se on solidaarisuutta”, ”Pakkomaskit vastasyntyneille, hengityksemme on tappavaa”, ”Olet turvassa vain eristettynä”, ”Rokote on hyväntekeväisyyttä”, ”Vältä läheisyyttä ikuisesti”, ”Suojele läheisiäsi, jätä heidät yksin”…

Kesäkuun kieli oli hollanti

Kuukauden kieli -haasteessa oli kesäkuussa hollannin vuoro. Täytyy tunnustaa, että mieleeni tuli siitä oikeastaan vain yksi teos, Anne Frankin päiväkirja, jonka olisin mieluusti uudelleen lukenut, jos olisi kohdalle osunut. Perehtymällä hollanninkieliseen kirjallisuuteen hiukan tarkemmin nousi muutama muukin nimi esiin, kuten Herman Koch ja Renate Dorrenstein. Mutta olisiko sittenkin niin, että Alankomailta puuttuu se suuri kirjailijanimi, joka nousisi heti kaikkien huulille kun kielialueen kirjallisuudesta puhuttaisiin? Vai olenko unohtanut jotakin oleellista?

Huomaan myös, että minuun on iskenyt pieni väsymys. Olen tähän mennessä lukenut novelleja kustakin kielialueesta, mutta nyt en jaksanut millään. Olisihan niitä muutama ollut netissä tarjolla, mutta nimet eivät sanoneet mitään, enkä jaksanut sukeltaa mihinkään täysin tuntemattomaan. Yritin kyllä, mutten jaksanut.

Rasti hollannista tulee siitä huolimatta, sillä tajusin jo aiemmin talvella lukeneeni jotakin alunperin hollanniksi kirjoitettua. Vincent van Gogh tuli avukseni. On oikeastaan aika mielenkiintoista, että hän itsehän kirjoitti ne kuuluisat kirjeensä pääosin ranskaksi, hänestä oli helpompi ilmaista itseään vieraalla kielellä etenkin silloin kun asui Ranskassa, mutta lukemani museokirja oli hollantilaista alkuperää.

Tämä huomio on ollut minulle ehkä kiehtovinta antia tämän haasteen kohdalla: kirjallisuuden kieli ei välttämättä määräydy asuin- tai synnyinpaikan mukaan, ei välttämättä edes äidinkielen mukaan. Useimmiten kyllä, muttei suinkaan aina. Van Gogh kirjoitti kirjeitään ranskaksi, mutta missä päin ollaan kirjoitettu hollanniksi? Paitsi Alankomaissa, ainakin Belgiassa, kenties myös Etelä-Afrikassa, missä se vähitellen alkoi muuttua afrikaansiksi? Ajatus on kiehtova, joten katsotaan, josko väsymykseni väistyisi ja jaksaisin vaikka jälkikäteen palata aiheeseen…

Heinäkuussa onkin sitten kiinan vuoro. Siitä olisi jokunen opus hyllyssäkin odottamassa.

Luitko sinä kesäkuussa jotakin hollanniksi alunperin kirjoitettua?