Helmet-haasteen 17 puuttuvaa kohtaa ja ajatuksia niistä

Tämän kirjan kannessa olisi itse asiassa ollut kuu…

Olen todennut Helmet-lukuhaasteen monella tapaa antoisaksi. Vaikka pääosin luen mitä luen ja sijoittelen niitä haastekohtiin, huomaan myös etsiskeleväni sopivia kirjoja jäljellä oleviin kohtiin  niin kirjastohausta, Kirjasammosta kuin netistäkin. Samoin lueskelen mielenkiinnolla, miten muut ovat listaa täyttäneet. Yllättävän harvoin osuu samat kohdalle.

Syyskuun loppua kohti mennään, mikä tarkoittaa, että jäljellä on enää noin kolme kuukautta saada lista jotakuinkin täyteen. Tiedän jo nyt, ettei se onnistu, mutta siitä huolimatta olen selaillut ja pohtinut, mitä vielä täyttämättä oleviin kohtiin voisi lukea. Jos ei tänä vuonna, niin joskus myöhemmin, sillä näinhän (tai näinkin) tämä toimii: sitä löytää luettavaa, josta ei ole osannut uneksiakaan, tai siis, joiden olemassa olosta ei ole ollut edes tietoinen.

Muutama kirja on lukupinossa, muuten pohdiskelen vaan. Eli nämä 17 odottavat yhä:

(Lisäys 18.12. Olen lisäillyt kohtien alle kursiivilla lukemiani kirjoja ja niistä mietteitä. Välillä jo ajattelin, ettei tämä haaste täyty kokonaan, mutta yhtäkkiä olenkin alkanut tehdä loppuspurttia. Saa nähdä, miten käy!)

5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi – Luen parhaillaan Laura Lindstedtin Oneironia, joka sopisi tietenkin tähän, oli ehdolla ja voitti Finlandian. Toisaalta olisi kiva laittaa jotakin, joka ei voittanut, vaan oli vain ehdolla. Yllättäen sellaista kirjaa ei ole tänä vuonna lukupinostani löytynyt.
Tähän siirsin Mari Mannisen Tieto-Finlandialla palkitun kirjan Yhden lapsen kansa, joka oli ensin kohdassa ”kirjassa on kaksoset”, johon puolestaan tuli Yasmina Khadran Bagdadin kutsu. Sitä sovittelin ensin tuohon ongelmalliseen rodullistamiskohtaan, mutten edelleenkään halua täyttää sitä. (Oneiron jäi ja näyttää jäävänkin kesken, siinä on hyviä pointteja, mutta se on kirjana jotenkin liian ihastunut itseensä.)

6. Rakkausromaani – Ihan puhdasta viihdettä en jaksa lukea, mutta silti olen yllättynyt, ettei tähän ole vieläkään tullut mitään. Kyllä rakkaudesta mielellään lukee, sehän tekee meistä vähän hulluja ja samalla ihania (joskus pelottaviakin).
Rakkausromaanin käsitettä hiukan lavennettaessa tähän sopiikin itse asiassa Bo Carpelanin Alkutuuli, joka on rakkaudentunnustus muistoille ja muistojen ihmisille, miksei myös miehen rakkaudentunnustus naiselle, jolle hän kirjeitään kirjoittelee.

9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja – Koska lähipiirissäni ei ole yhtään alle 18-vuotiasta, olen yrittänyt paitsi selata nettivinkkejä (ei kiitos Harry Potteria eikä fantasiaa), muistella mitä itse luin alle 18-vuotiaana. Siis silloin joskus 16–17-vuotiaana. Ne ovat tärkeitä vuosia, ja silti en osaa sanoa mitä juuri tuolloin luin. Nancyn ja Huumeasema Zoon, juu, mitä muuta? Luultavasti Mika Waltarin Suuren Illusionin. Huomaan, että muistan ikävuosien sijaan paremmin sen, missä olen kirjaa lukenut.
Lopulta luin tähän jotakin, mitä en normaalisti ikinä lukisi: Timo Parvelan lastenkirjan Paten aikakirjat. Parvela on jäänyt nimenä mieleeni kun häntä niin kovasti kehutaan, mutta en minä tällaista kyllä lapsena olisi lukenut. Sinänsä kyllä oli ihan kiva huomata, että kyseessä on lopulta rakkauskertomus. Lapsethan rakastavat rakkauskertomuksia, se on ihan totta.

10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja – Tämä on hankala kohta, Yhdysvalloista lainattu uudissana. En pysty enkä halua käyttää sitä. Jos laitan tähän minkä tahansa nimen, minähän silloin ”rodullistan” hänet eli näen hänet hänen rotunsa (inhoan tätä sanaa) kautta. Toisaalta, silloinhan tähän menisi ihan kuka tahansa, kaikki me kuulumme johonkin nk. rotuun ja meillä on ihonväri. Voisin myös laittaa tähän jonkun sellaisen kirjailijan, joka kokee olevansa rodullistettu. Siihen tulee suomalaisista mieleeni yksi, mutta en halua hänenkään nimeänsä tähän laittaa, sillä enkö silloin katsoisi häntä hänen nk. rotunsa kautta enkä kirjailijana, kiinnostuneena siitä, mitä hän sanoo ja kirjoittaa? Kun jälkimmäinen minua kiinnostaa, ei hänen ihonvärinsä tai hiusten mahdollinen kiharallisuus tai kiharattomuus. Eli ei. Jätän tämän kohdan suosiolla täyttämättä.
Lisäys 22.10. Olin väärässä! Rodullistamien (racisation) on itse asiassa ranskalaisen sosiologin vuonna 1972 lanseeraama termi (kertoo ranskankielinen Wikipedia), ja suomalaisessa Wikipediassa sanotaan, että ”Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmisiin liitetään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja.”  Toisaalta termin uudelleen käyttöön ottaminen on jakanut mielipiteitä, joten… ei, jätän sittenkin tämän kohdan täyttämättä.
— Yritin lopulta lukea tähän Chimamanda Ngozi Adchien kirjasta Meidän kaikkien pitäisi olla fenimistejä, mutta se oli a) niin typerä, b) niin huonosti kirjoitettu ja/tai c) suomennettu, että en puskemallakaan päässyt varmaan edes puoliväliin. Heräsi kyllä kysymys miksi tämä on jaettu koululaisille, kuka on kirjat maksanut ja mikä on agendan nimi. Ei tällainen propagandatemppu ainakaan tasa-arvoa lisää eikä vähennä rasismiakaan, puhumattakaan lukuinnon lisäämisestä, pelkään pahoin että kaikkien kohtien kohdalla päinvastoin.

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja – Tähän halusin laittaa jotakin muuta kuin suomalaista, ja yllättävästi kohta on jäänyt täyttämättä. Eilen löysin sopivan, tähän tullee saksalainen esseisti Silvia Bovenschen, jos vain suinkin saan kirjan luettua (luultavasti, se on aika lyhyt ja fragmentaarinen).
Olen listaa näin vuoden lopulla venkslannut useampaan kertaan, ja niinpä tähän tulikin Aukje Vergeestin Van Gogh -kirja ykköskohdasta, eli kirjan kannessa on ihmiskasvot, johon puolestaan tuli Claes Anderssonin Maanalainen näkötorni, ja nyt on sitten kohta 49: vuonna 2019 ilmestynyt kirja avoinna. Siihenkin kyllä tullee joku, ellen taas venkslaa näitä. – Juu, venkslasin. Tähän tulee Nikolai Gogolin Nevan valtakatu.

19. Et pidä kirjan nimestä – Kohtaan sopii mainiosti kaksi kirjaa, joista toinen on minulla kesken ja toista alan luultavasti piakkoin kuunnella. Ensimmäinen on Surun istukka, joka on minusta nimenä kammottava, toinen on Murhalesken muistelmat, joka on niin ikään aika hyytävän mauton nimi kirjalle.
Anneli Auerin Murhalesken muistelmat tuli tähän kohtaan.

22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja – Tähän yritin kuunnella Emma Puikkosen romaania Lupaus, mutta puolivälissä ärtymiseni sekä tarinaan että lukijaan olivat nousseet niin suuriksi, että jätin kesken. En tiedä, jaksanko tähän kohtaan enää mitään muutakaan etsiä, alan olla väsynyt koko kohkaamiseen.
Vaan niinpä tähänkin löytyi jotakin. Kuuntelin Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan uutuusteoksen Itämeri ja ihminen, joka käsittelee kuin käsitteleekin ilmastonmuutosta, sekä historiallisena tapahtumana kuin siinäkin, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa Itämereen. Mielenkiintoinen kirja, kaiken kaikkiaan! (Ja ilman kohkaamista.)

23. Kirjan nimessä on jokin maa – Tässä kohtaa oli ensin Guy Delislen Merkintöjä Burmasta, mutta siirsin sen kohtaan 46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö, joka muuten olisi jäänyt täyttämättä, Burma-merkinnöissä kun parissa lauseessa mainitaan ladyboy, jolle käy huonosti. Burmaa tähän todennäköisesti silti tulee, jos vain saan luettua sen lukupinossani jo pitkään olleen George Orwellin kirjan Burmese Days.
Lista elää! Luin Petri Pietiläisen kirjoittaman tietokirjan Peilissä näin naisen, joka itseoikeutetusti tuli tietenkin kohtaan 46, kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö, joten palautin Guy Delislen Merkintöjä Burmasta takaisin tähän kohtaan.

26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan – Yksi mielenkiintoisimmista ja vaikeimmista kohdista, ihan siksikin, että harva pitelee lukiessaan kirjaa niin, että sen nimestä tai tekijästä saisi edes jotain vihiä. (Silti on ihana nähdä ihmisiä kirja kädessään, julkisissa liikennevälineissä, puiston penkillä, kahvilassa…! Sydämeni hypähtää aina, lajitoveri!) Saaliini on toistaiseksi laiha: lentokoneen odotusjonossa kahdella britillä (äiti ja tytär) oli Jojo Moyesit kainalossa (vilkaisin kirjastosta, mutta naah, ei kiitos) ja takanani seisseellä jättimäisellä ranskalaismiehellä J.R. Santosin Codex 632. Le secret de Christophe Colomb, joka teemaltaan kiinnostaisi kyllä, mutta kirja on paksu (eikä sitä tietääkseni ole suomennettu). Joten täyttämättä tämäkin kohta jää(nee). Lisäys 6.11. Ranskalaistorilla näin nuoren naisen kantavan kainalossaan Art Spiegelmanin sarjakuvaklassikko Mausia, tähän olisi mahtava tarttua. No, muistiinmerinkintä ainakin, jos ei haastemerkintää.
Uusi lisäys: Venkslasin listaa uudestaan ja sijoitan tähän sen Van Gogh -kirjan, koska sitä moni museokaupassa ainakin selaili, kenties luki lauseen sieltä täältä. Sinänsä ainoa lukemistani kirjoista, joka tähän kohtaan edes jotenkuten solahtaa.

27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja – E-kirjastossa tuli vastaan suuresti ihailemani Kai Niemisen kirja Kalevala. Nyt, jota aloin innoissani lukea, mutta kesken jäi sekin. Ei lähtenyt lentoon, vaikka idea, Kalevalan tarinoitten kirjoittaminen tarinoiksi, olikin hyvä. Niemisen kunnioitus kansalliseeposta ja sen runomittaa kohtaan on kuitenkin niin syvää, että se estää häntä irroittelemasta. Harmi sinänsä, kirja olisi voinut olla vaikka kuinka mielenkiintoinen.
Tämä menee rimaa hipoen, sillä itse kirja ei ammenna mytologiasta, vain sen nimi. Mutta menköön! Kirjaan kohtaan Pekka Pirin kirjoittaman (ja lukeman) kirjan Saagojen kutsu – avoveneellä Islantiin.

28. Kirjan kannessa on kuu – Tämä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Ei löydy omasta hyllystä kirjaa (jota en olisi lukenut ja) jonka kannessa olisi kuu. Mökkikirjastossani olisi ollut, mielenkiintoinenkin vielä (nimen unohdin), mutten kerinnyt lukea. Mahtaako tulla vielä jotakin vastaan?
Tulipa hyvinkin. Kirjaston e-sarjakuvavalikoimaan on nimittäin vihdoin tullut uusi eurooppalainen sarjakuva, ja eikös sen eli Renaud Dilliesin Abelardin kannessa komeillutkin kuu.

33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan – Hankala. Minua kiinnostaisivat Robert Harrisin kirjat, joiden pohjalta on tehty Roman Polanskin elokuvat The Ghost Writer ja tämä uusin, J’Accuse.  Samoin Tessin pohjalla ollut Thomas Hardyn Tess d’Urberville kiinnostaisi, ja Pianistin taustalta löytyvät Władysław Szpilmanin muistelmat, jotka jopa suomennettiin tuolloin nimellä Pianisti. Pitelin kerran tätä kirjaa käsissäni, se oli alelaarissa ja olisi maksanut vain 3 euroa, mutten ostanut. Olen katunut ultratyperää päätöstäni siitä lähtien! (Ei, kaikkea ei saa kirjastosta.)
Kirja tai ei, miten sen nyt ottaa, mutta tähän kohtaan sujahtaa Emile Zolan J’accuse eli Juutalaisten puolustukseksi, jonka luin ennen kuin menin katsomaan Roman Polanskin elokuvan J’accuse (Upseeri ja vakooja)

34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia – Tämän ajattelin olevan helppo, mutta tässä sitä ollaan, eikä ole mitään luettu eikä ole mitään tulossakaan. Olen hämmentynyt.
Kaksikin on useampi kuin yksi, joten kirjaan tähän kohtaan Jyri Hännisen ja Jarno Liski mielenkiintoisen kirjan Keskustan valtakunta – kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta.

38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja – Olin ajatellut lukea tähän Nabokovin Lolitan, mutta muut kirjat ovat menneet edelle, vaikka nide löytyisi jopa hyllystäni. Ehkä myöhemmin sitten.
Tähän tuleekin Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti, jonka ensiesitys vuonna 1879 oli niin shokeeraava, että se oli briteille liikaa. Näytelmää voitiin esittää Isossa-Britanniassa vasta, kun siihen kirjoitettiin uusi loppu!

39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja – Aihe, joka ei hirveästi kiinnosta, vaikka eläimistä toki pidänkin. En ole keksinyt tähän mitään, eikä yksikään lukemistani kirjoista ole solahtanut kohtaan.
Solahtaapa sittenkin, nimittäin Eeva Kilven Naisen päiväkirja, missä Kilpi mm. kaipaa koiraa seurakseen maalle. Kukapa muu kirjoittaisi yhtä luontevasti ja kauniisti ihmisen ja eläimen suhteesta kuin Kilpi! – Paitsi että enpä kirjaakaan sitä tähän, on vielä kesken, vaan Kimmo Ohtosen teoksen Karhu – voimaeläin.

48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä – Tämä olisi kiinnostanut, muttei ole tullut mitään kohdalle.
Noh, liippaa, liippaa: siirrän tähän kohdasta 12 (kirja liittyy Iso-Britanniaan) Jacques Tardin sarjiksen Kirottu sota! jossa kuvataan ensimmäisessä maailmansodassa pahoin haavoittuneita miehiä, keneltä puuttui nenä, keneltä leuka, keneltä silmä tai kaksi… Moni sotilas menettää näkökykynsä (tai kuulonsa) sodassa, sinänsä ihan aiheellinen muistutus. Kohtaan 12 tuli niin ikään sarjakuva, joka kertoo 1000-luvulta peräisin olevan seinävaatteen tarinan Vilhelm Valloittajan sotaretkestä Britanniaan (isohan Britannia ei tosin tuolloin vielä ollut…)

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja – Lähikirjastoni muisti Claes Anderssonin kuolemaa nostamalla hänen tuotantoaan esittelyhyllylle. Miksen tuolloin napannut jotakin? Koska sylissäni oli jo runsaasti muuta luettavaa. Äh, sinne meni sekin mahdollisuus. Olen toki yrittänyt vilkuilla netin kirjastonhoitaja suosittelee -suosituksia, mutta en innostu mistään, eikä mikään lukemani löydy näiltä listoilta (en ole ainakaan huomannut). Yllättävän vaikea kohta lopulta.
Tähän tuleekin Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, joka oli Helmet-palkinnon ehdokkaana ja sitten vielä nappasi sen.

Tällaisia. Saa nähdä, mitä tapahtuu kolmen kuukauden aikana, tuleeko jotain uutta ja ihmeellistä, osuvatko lukupinossani olevat kirjat haastekohtiin, ja kuinka moni kohdista täyttyy tai jää täyttämättä. Elämä on täynnä yllätyksiä, hehe.

3 vastausta artikkeliin “Helmet-haasteen 17 puuttuvaa kohtaa ja ajatuksia niistä”

  1. Kiinnostava katsaus. Minulta puuttuu haasteesta vielä 11 kohtaa, ja niistä 7 on tuolla listallasi. Mm. 18 v suosittelema, ilmastonmuutos, kirjasta tehty elokuva, kielletty kirja ja kuulo- tai näkövammainen.

    Yhden vinkin sain yhteen kohtaan. Kirjan nimessä on jokin maa – tosiaan, siihenhän maan nimi voi olla adjektiivikin, ja sellaisen juuri luin (Englantilainen romanssi). Kiitos tästä näkökulmasta!

    Rodullistettu sanana herättää samanlaisia tuntemuksia. Piti ihan katsoa alkuvuodesta netistä, mitä se oikein tarkoittaa. Kun määritelmästä löytyy rodun lisäksi etninen tausta, laitoin kielihaasteeseen lukemani Imre Kertészin teoksen tähän kohtaan. Onko sen rodullistetumpaa kuin sellainen, joka taustansa vuoksi suljetaan äärioloihin ja pelastuu nipin napin kuolemalta?

    Kiinalaisen runokirjan nimessä ja kannessa oli sopivasti kuu, mutta se kohta tuntui kyllä yllättävän vaikealta. Dekkariosastolla saattaisi tärpätä.

    Ehkä lainaan tätä ideaa ja teen itsekin vastaavan koosteen…

    Tykkää

  2. Kiitos, Paula, kommentistasi, en ollut tullut ajatelleeksi rodullistamista tuosta näkökulmasta ollenkaan, mutta sehän on aivan totta. Mikä olisi enemmän rodullistamista kuin se, miten natsit ihmisiä aikoinaan jaottelivat.

    Voi olla, että koko rodullistaminen käsitetään Yhdysvalloissa, mistä tuo sana on meille nyt tuotu, ihan eri tavalla kuin meillä, onhan Yhdysvalloilla orjuustaakka yhä kannettavanaan ja maa voimakkaasti jaettu juurikin rotujen mukaan. Meistä täällä Pohjolan perukoilla moinen tuntuu todella oudolta, luulen, ettemme ikinä oikein ymmärrä mistä siinä kaikessa amerikkalaisessa mielessä on kyse. Toki jotkut meilläkin yrittävät ajaa samaa rotuerottelua (yök miten inhoan tuota sanaa!), mutta luulen (ja toivon), että se jää silti marginaaliin.

    No, onpa tämäkin kohta haasteessa saanut ainakin pohtimaan asioita!

    Kuu-kansista, Murakamin 1Q84:ssa olisi kuu, mutta se on luettu… Runot ja dekkarit, niistä voisi tosiaan löytyä. Aika hauskaa tämä on, katsella kansia kuut mielessä, huomaan ettei niihin ole välttämättä aiemmin juuri kiinnittänyt huomiota.

    Olisi todella mielenkiintoista lukea sinun listasi ja pohdintojasi haasteen hankalammin täyttyvistä kohdista, tee ihmeessä!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.