Ajatuksia eristyksestä: Itkeäkö vai nauraa?

Olin purskahtaa nauruun. Ranskan viranomaiset ovat häikäisevässä viisaudessaan ilmoittaneet, että Suuressa Taistossa Influenssavirus Covid-19:ää vastaan otetaan käyttöön 11. toukokuuta alkaen seuraava sääntö: Kun kansalainen lähtee juoksulenkille tai pyöräilemään, on turvaväliä pidettävä…

KYMMENEN METRIÄ.

Mutta enää ei tarvita lupalappua.

Jos kansalainen (tai kuka tahansa muu Ranskan heksagonirajojen sisäpuolella oleva) taasen haluaa harrastaa vaikkapa joogaa tahi fitnessiä minkä muotoista tahansa, on muistettava pitää etäisyyttä neljä metriä jokaiseen ilmansuuntaan.

Ugh! Macronian Uusliberalistiset Urheilu- ja Terveysministerit ovat puhuneet! Kunnes on seuraavien sääntöjen ilmoittamisen aika. Älkää kuvitelkokaan, että tämä tähän loppuu… Kuten Macron Mielipuoli I on lausunut: 11. toukokuuta ei tarkoita paluuta entiseen.

Kun antaa pirulle pikkusormen…

P.S. Tämä ei ollut vitsi. Lähteenä on Ouest Francen artikkeli täällä.

P.P.S. Tätä ennen on mm. kielletty pariskuntia kävelemästä vierekkäin ja istumasta samassa autossa, minkä lisäksi kaupassa saa käydä vain yksi henkilö samasta taloudesta. Kauppaan pääsee kourallinen ihmisiä kerralla turvavälien mukaisesti, ja jos et pääse sisään vaan jäät jonoon ulos ja alkaa sataa, niin minkäs teet, jonotat sateessa. Erinomainen menetelmä välttyä influenssalta, eikö totta. Lisäksi lenkillä on määrätty käytäväksi ypöyksin, ja vain kerran päivässä. Koirat pidättäköön pissiä tai omistaja väärentäköön lupalapun, jos aamulla ja illalla ulos tahtoo. Pariisissa juoksulenkillä on saanut käydä tiettyyn aikaan päivästä, sääntö, joka ei ole vielä levinnyt koskemaan koko maata.

P.P.P.S. Vastoin odotuksia itsenäistä yksityisajattelua ei ole vielä kielletty.

2 vastausta artikkeliin “Ajatuksia eristyksestä: Itkeäkö vai nauraa?”

  1. Aika tiukkaa settiä siellä. Täällä (Englanti) on myös paljon rajoitteita, mutta rennompi ote kyllä. Kauppaan ei suositella mentävän kuin yksin (ja niin täällä suurin osa tekeekin) ja sisäänpääsyä rajoitetaan eli täälläkin saa toisinaan jonotella. Minulla on nykyään kirja mukana kauppareissuilla. Tänään kävin kaupoilla ja pääsin sukkana sisään. Ihme.

    Ulkoilla saa kerran päivässä tunnin ajan, mutta eipä sitä sinänsä kukaa valvo. Itse noudatan osin tätä eli ulkoilen vain kerran, mutta en todellakaan rajoita ulkonaoloaikaani tuntiin. On kyllä melkoisen tylyä, jos ei koiraa saa pissittää useammin!

    Tykkää

    1. Joo, nämä ovat säännöt, mutta käytännössä niitä valvotaan mun nähdäkseni lähinnä tv-kameroiden ollessa paikalla… No, se oli ehkä vähän liioittelua, mutta kyllähän käytäntö ainakin pikkukaupungissa on toinen. Ihmiset kävelevät ulkona, koirien kanssa tai ilman, kaupassa käydään, autoteillä ei ole hiljaista, torit ovat auki melkein normaalisti, rakennuksia remontoidaan ja niin edelleen.

      Silti tätä ulkona sateessa seisottamista on täälläkin, siellä ne vanhukset sitten saavat minkä tahansa kuolemantaudin kylmässä sateessa kauppaan jonottaessaan, mikä merkitään sitten koronakuolemaksi, koska on korona-aika… Olen todella skeptinen näiden rajoitusten todellisten tarkoitusperien suhteen, tällä vain totutellaan ihmisiä totalitaristiseen poliisivaltioon, pompotellaan ihan kiusan takia. Eihän kukaan voi valvoa, että ihmiset juoksevat 10 metrin päässä toisistaan, kun kadutkaan eivät ole niin leveitä! Sinne meni demokratia, mitä siis ihan julkisessakin keskustelussa puhutaan, vaikkei ihan iltauutisten päälähetyksissä (nehän on muutenkin vitsi).

      Ja joo, lupalappuja täytetään lyijärillä ja pyyhitään kummarilla, eikä niitä kukaan kysy… Paitsi ehkä isoissa kaupungeissa ja kun media on paikalla.

      Tsemppiä sinne Britteihin! Toivotaan että tämä tästä rauhoittuu…

      Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.