Toukokuun kieli oli albania

Kuukauden kieli -haasteessa oli toukokuussa albanian vuoro. Rasti oli vaikea, sillä albaniankielistä kirjallisuutta ei juuri ole käännetty suomeksi eikä paljon muiksikaan kieliksi.

Valitsin albanian haasteeseen siksi, että tiedän itse Albaniasta niin olemattoman vähän. Kirjallisuuden avulla toivoin oppivani maasta jotakin uutta, tai ainakin näkeväni sen uudessa valossa. Pientä esimakua olin jo saanut muutama vuosi sitten luettuani Ismail Kadaren kirjan Kivisen kaupungin kronikka ja toivoin saavani sille jatkoa. No, kun ne kirjastot ovat taas kaukana, niin tässä sitä ollaan, netin armoilla. Kirjaston e-kirjoina kun ei näitä vanhempia varsinkaan ole juuri saatavilla.

Ajattelin ensin että no hyvä on, jos ei löydy albaniankielistä, niin luetaan ainakin Albaniasta. Sellaisia löytyi kaksi: Pajtim Statovcin Tiranan sydän ja Pirjo Mellasen Matkustin Albaniaan. Statovci jäi vielä odottamaan, sen sijaan tartuin Mellasen matkakirjaan, joka kertoo suomalaisen eläkeläispariskunnan kokemuksista Albaniassa. Valitettavasti toteutus oli sen verran amatöörimäinen, etten kahdesta yrityksestä huolimatta päässyt pariakymmentä sivua pidemmälle. Harmi sinänsä. Hyvän kustannustoimittajan kanssa kirjasta olisi voinut tulla vaikka miten mielenkiintoinen.

Lopulta palasin Words without bordersin pariin ja jäin lukemaan Fatos Lubonjan tekstejä. Hän on viettänyt vuosia vankilassa ja on ilmeisesti toisinajattelija maassa (en hirveän tarkkaan paneutunut aiheeseen) ja kritisoi kuulemma Ismail Kadareakin. Tämä herätti kiinnostukseni ja tajusin jälleen, miten valtavan vähän tästä maasta tiedän. Luin lopulta Lubonjan novellin Ahlem, joka pohjaa (kaiketi) suoraan hänen omiin vankilakokemuksiinsa ja jonka kautta hän kritisoi Albanian entistä diktaattoria Enver Hoxhaa. Novellina se ei minusta ollut erityisen kiehtova, mutta saipa sitä taas muistutuksen siitä, millaista on elää maassa, jossa yksi väärä sana tai ele voi johtaa vuosien eristykseen.

Tässä vielä pieni nosto tuosta novellista:

At that exact moment, a trembling voice echoed from the back of the room

”Stand up! The greatest man of the nation is being buried!

We were all on the verge of standing, even the policemen. Then we recognised Ahlem’s voice.

We remained seated yet nobody dared to laugh at the madman.

They began to throw the first spadefuls of earth on the dictator’s coffin.

Tällainen oli oma kurkistukseni albanialaiseen kirjallisuuteen ja Albaniaan. Luitko sinä jotakin albaniaksi alunperin kirjoitettua?

Kesäkuussa onkin sitten ihan toisenlaisen kielen ja kulttuurin vuoro, kun lähdetään etsimään hollanninkielistä kirjallisuutta. Mitä lie tästä löytyykään, mielenkiintoista.

4 vastausta artikkeliin “Toukokuun kieli oli albania”

  1. Minulla jäi huhtikuussa unkari väliin, joten luin nyt toukokuussa kaksi Imre Kertészin omaelämäkerrallista romaania, jotka kuuluvat samaan neljän kirjan sarjaan: Kohtalottomuus ja Kaddish syntymättömälle lapselle. Olin vaikuttunut – omakohtaisista keskitysleirkokemuksista ja niiden vaikutuksesta ihmisen myöhempään elämään voi kirjoittaa näin toteavasti ja viileästi ja kuitenkin hienosti ja vaikuttavasti. Kiitos haasteesi, löysin taas yhden hienon kirjailijan.

    Albania on vuorossa nyt kesäkuussa ja luen sihen jotain Kadarelta, joka hänkin on minulle uusi tuttavuus. Omasta hyllystä löytyy hollantilaisen Renate Dorresteinin romaani Kivisydän, joten sen ajattelen lukevani jossain vaiheessa hollannin kielestä.

    Tykkää

    1. Onpa kiva kuulla, Paula, että jatkoit Kerteszin parissa – innostaa ehdottomasti minuakin tarttumaan tuohon sarjaan kun tilaisuus tulee. Nimi on ollut pitkään mielessä, mutta pelkäsin aiheen olevan raskas… Kävin lukemassa aiemman postauksesi ja piti sitä kommentoidakin, mutten ehtinyt tuolloin ja sitten se jäi.

      Kadare aikoinaan teki minuun suuren vaikutuksen, eikä vähiten siksi, että mielikuvat Albaniasta ovat sellaiset kuin ovat. Haluaisin niitä hiukan tuuletella, sillä maahan on mielenkiintoinen pitkine historioineen ja geopoliittisine sijainteineen. Ja ihmiset ovat sielläkin ihmisiä omine elämineen.

      Hollantilaista kirjallisuutta tunnen huonosti, toivottavasti löytyy jotakin mielenkiintoista (kirjaston e-kirjat ovat tässä taas aika onnettomia…). Aika mahtavaa, jos luet Dorresteinia suoraan hollannista!

      Tykkää

      1. Ei, en kyllä pysty lukemaan hollanninkielistä kaunokirjallisuutta alkukielellä! Taisin ilmaista itseäni epäselvästi, tarkoitin vain, että luen Kivisydämen suomeksi osallistumisena kuukauden kieleen, kun vuorossa on hollanti.

        Jotain tietopuolista olen entisessä elämässäni kyllä hollanniksi lueskellut! Kyseessä oli kielitieteellinen teos eräästä vähän tutkitusta kielestä, ja kun siitä oli vähän aineistoa englanniksi tai muilla kielillä, piti laittaa vaatimaton saksan taito kehiin ja selvittää hollantilaista tekstiä sen kautta. Aika paljon sitenkin selvisi, mutta toki kielitietellinen terminologia oli tuttua muista kielistä.

        Tykkää

      2. Haha, luin hassusti! Mutta jäin tosiaan itsekin miettimään, että millaista olisi lukea suoraan hollannista, kun siinä on niin paljon samaa kuin saksassa ja englannissa, eli ymmärtäisiköhän jotain vaikkei hollantia osaisikaan? Vähän niin kuin italian, espanjan ja ranskan kanssa, jotain tuttua ja silti niin erilaista…
        Eli kuten mainitsit, ei se mahdotonta ole, jos kielitieteellinenkin teos on näiden sisarkielien avulla tullut luettua 😀

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.