Huhtikuun kieli oli unkari

Huhtikuussa oli Kuukauden kieli -lukuhaasteessa unkarin vuoro. Kiinnostavaksi sen tekee tietenkin se, että unkari on suomen sukulaiskieli. Ei yhtä läheinen kuin viro, mutta yhtäläisyyksiä kumminkin on, kieliopissa kai enimmäkseen.

Unkarista on käännetty suomeksi suhteellisen paljon kirjallisuutta. Ensimmäiseksi tulee mieleen Nobel-palkittu Imre Kertész, mutta yhtä lailla minuuttinovelleistaan tunnettu Istvan Örkeny, romaanikirjailija Sándor Márai tai dekkaristi Vilmos Kondor. Suomi–Unkari Seuran sivuilta löytyy varsin kattava lista suomennetuista unkarilaisteoksista, jos ken lukemista etsii.

Omalla kohdallani huhtikuu meni lähinnä unkarinkielistä kirjallisuutta pohdiskellessa. Minulla on itse asiassa yksi kirja jopa kesken (ollut vuosia, palaan siihen aina uudestaan, mutta ajattelin saada sen tänä vuonna luettua loppuun), ja muuten lukemista etsiessäni törmäsin englanniksi käännettyyn novellikokoelmaan, jonka saattoi ladata netistä ilmaiseksi luettavakseen. Teinkin niin, mutten ehtinyt siihen sen kummemmin vielä tutustua.

Lopuksi luin Istvan Örkenyn pari minuuttinovellia englanniksi, kun niihin Short Story Projectissa törmäsin. Oli kiehtova palata niihin uudestaan parinkymmenen vuoden jälkeen. Luin nimittäin niitä opiskeluaikoinani suurella innostuksella, mutta yksikään tarina ei sellaisenaan ollut jäänyt mieleen. Nyt luin niitä uusin silmin. Nehän todella ovat mainioita. Täytyykin palata tarkemmin uudestaan kirjaston- tai divarinkirjojen muodossa. Jokin minua näissä unkarilaisissa kiehtoo, ja itäeurooppalainen kirjallisuus muutenkin.

Toukokuussa onkin sitten albanian vuoro, eli Euroopan itälaidalla pysytellään. Rasti on vaikea, sillä mieleen tulee vain yksi kirjailija: Ismail Kadaré. Häneen kannattaa toki tutustua, mutta löytäisikö myös jotakin muuta?

(Lisäys heti perään: annan vinkin, kun kerran tähän törmäsin: Pienkustantamo Aviador on julkaissut albanialaisen nykyrunouden antologian nimeltä Olipa kerran toivo, eli jos runoutta etsii, niin tällainenkin on olemassa!)

Luitko sinä jotakin unkariksi alunperin kirjoitettua huhtikuussa?

2 vastausta artikkeliin “Huhtikuun kieli oli unkari”

  1. Nyt oli sellainen kuukausi, etten lukenut unkariksi mitään kokonaan. Imre Kertészin Kohtalottomuus on luvussa ja tulossa blogiin. Ensin ajattelin lukea häneltä jotain muuta, mutta sitten huomasin, että se muu olikin osa 4-osaista romaanisarjaa, jonka Kohtalottomuus aloittaa.

    Albaniankielisistä lainasin kirjastosta pari Kadaren kirjaa, ja lisäksi löysin Luan Starovan kirjoittaman kirjan Vuohien aika, joka kuuluu olevan toinen osa kirjailijan 10-osaista Balkanilainen saaga -teossarjaa. En tiedä, onko muita osia suomennettu. Starovan teoksia on käännetty 20 kielelle, sanoo kirjan takakansi. Katsotaan, päätyykö Kadare tai Starova luettavaksi toukokuun aikana.

    Tykkää

    1. Kertész on minullakin lukulistalla, ollut jo kauan! Hienoa, että tartuit Kohtalottomuuteen, vaikka se vielä kesken jäikin. Mielenkiinnolla odotan, mitä siitä (ja koko sarjasta?) kirjoitat.

      Hieno löytä tuo Starova, vieras nimi minulle. Mutta niin on koko Albaniakin Kadarea lukuunottamatta. Kiehtovaa nähdä, mitä kaikkea toukokuu tuo tullessaan 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.