Kirjahyllyä siivotessa

Se alkoi kirjahyllyn siivoamisesta. Kasasin kirjat ruokapöydälle, pyyhin pölyt ja päätin vakaasti vähentää niteiden määrää, ainakin sen verran, että uusille olisi paremmin tilaa.

Helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin, kun suurin osa kirjoista on suomenkielisiä: en pysty heittämään kirjoja pois, roskiin, se ei vain käy, mutta täällä meillä päin ei kauheasti suomalaisia turistejakaan kuljeksi, jotka löytäisivät kadulle nostamistani kirjapinoista sopivaa lomaluettavaa. Englannin- ja ranskankieliset ovat eri juttu, ne menevät nopeasti.

Kun kirjat oli nostettu pöydälle, jäin miettimään kirjahyllyn paikkaa, ja siitä alkoi oikea suursiivous. Vaihdoimme kaikkien, tai ainakin melkein kaikkien huonekalujen paikkaa ja heitimme pois turhaa tavaraa. Kadulle vain ja ”servez-vous” eli olkaatten hyvä -lappu viereen, ja tavara löysi uuden omistajan.

Ja kun kaikki vihdoin oli valmista, järjestelin kirjat uudelleen hyllyyn. Isot isoille, keskikokoiset keskikokoisille ja pienet pienille hyllyille. Värijärjestystä en tee, mutta koitan pitää aihepiirit jotenkin selkeinä. Romaanit, matkakirjat, taidekirjat, historiakirjat, keittokirjat, puutarhakirjat, sanakirjat, kielenopiskelukirjat, muistikirjat, jne. siis vierekkäin.

Kirjoja siirrellessäni jäin tietenkin myös paijailemaan kirjojani ja palauttelemaan mieleen, mitä kaikkea toistaiseksi lukematonta hyllyni kätköistä löytyykään. Minulla, kuten kaikilla, on omat heikkouteni. Yksi on muistikirjat. Moni niistä on yhä tyhjiä, koska ne on niin kauniita… Ehkä ne voisi kuitenkin ottaa käyttöön? Toinen heikkouteni on hyvin suppean aihepiirin tai alueen tietokirjat  sekä taidekirjat. Entä, jos alkaisin nyt oikeasti lukea niitä? Yksi toisensa jälkeen? Ranskahan on tietokirjojen kultamaa, ei ole aihetta, mistä ei olisi kirjaa – tai ainakin kirjasta – tehty. Ehkäpä teenkin juuri niin. Ja kirjoittelen niistä tännekin.

Olemme lopputulokseen tyytyväisiä. Vähemmän tavaraa, enemmän tilaa, henki kulkee ja ikkunoista näkee taas paremmin ulos. Sohvakin tulee uuteen käyttöön, kun se on paremmassa paikassa. Nyt siinä voi lukea.

P.S. Kuinka monta nidettä sain heitettyä pois? Tai siis laitettua eteenpäin (juu, katosivat nopeasti). Kuusi. Neljä niistä oli vanhoja ranskalaisia klassikoita ja teatterikäsikirjoituksia, yksi ranskaksi käännetty suomalainen romaani joka on viime vuosina ilmestynyt uutena painoksena kotimaassakin (Sally Salmisen Katrina) ja yksi uudempi kielenopiskelua varten hankittu kevyt romaani eli Anna Gavaldan L’échappee belle. Ihan hyvä alku, vaikka paremminkin olisi voinut mennä. Esimerkiksi käsityökirjat ovat minulla ihan turhia, selailen niitä vain ihastuksissani, mutten koskaan tee mitään…

Edellinen KonMari-listani löytyy parin vuoden takaa täältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.